SUOMEN  HISTORIALLINEN  SEURA

SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

Yhdistyksen nimi on Suomen Historiallinen Seura ry;  Finska Historiska Samfundet rf ja sitä kutsutaan näissä säännöissä seuraksi.

Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Seuran tarkoituksena on edistää historian tutkimusta ja tuntemusta. Seura edustaa suomalaista historiantutkimusta alan kansainvälisissä järjestöissä. Seura harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa historian ja sen lähitieteiden alueelta sekä järjestää kokous-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia. Seura voi järjestää myös erilaisia koulutustilaisuuksia, konferensseja ja juhlia sekä opintomatkoja. Seura voi organisoida tutkimushankkeita sekä jakaa apurahoja ja palkintoja. Seura voi myös tehdä aloitteita eri viranomaisille ja olla yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

2 § Seuran jäsenet

Tutkijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on tieteellisillä julkaisuillaan ansioitunut historiantutkijana. Seuran hallitus hyväksyy tutkijajäsenet

1. kahden seuran tutkijajäsenen perustellusta esityksestä tai
2. hakemuksesta

Näihin tulee liittää luettelo hakijan keskeisistä julkaisuista. Tarvittaessa seuran hallitus voi kuulla asiantuntijoita päätöksiä tehdessään. Esitykset ja hakemukset on jätettävä seuran hallitukselle vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Muutosta hallituksen päätökseen tässä asiassa voi hakea kirjallisesti seuran kokoukselta. Tutkijajäsen maksaa vuosittain jäsenmaksua, jonka suuruuden seuran vuosikokous vahvistaa.

Kunniajäsenekseen seuran kokous voi kutsua hallituksen esityksestä erittäin ansioituneen koti- tai ulkomaisen historiantutkijan. Kunniajäsenen ei tarvitse maksaa seuralle jäsenmaksua.

Kirjeenvaihtajajäsenekseen seuran kokous voi kutsua hallituksen esityksestä ulkomaisen tutkijan, joka tieteellisellä toiminnallaan on edistänyt seuran pyrkimyksiä tai Suomen historiantutkimusta. Kirjeenvaihtajajäsen ei tarvitse maksaa seuralle jäsenmaksua.

Vuosijäseniksi seuran hallitus voi hyväksyä seuran pyrkimyksiä kannattavia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka ovat kirjallisesti hakeneet seuran jäsenyyttä ja jotka suorittavat määrätyn vuosittaisen jäsenmaksun. Seuran vuosikokous vahvistaa sen suuruuden. Vuosijäsen, joka laiminlyö kahtena peräkkäisenä vuonna jäsenmaksun suorittamisen sitä häneltä perittäessä, katsotaan seurasta eronneeksi.

Jäsenmaksusta vapautetuiksi pysyviksi jäseniksi seuran kokous voi kutsua seuran pyrkimyksiä kannattavia henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka suorittavat huomattavan kertaluonteisen maksun, jonka suuruuden vuosikokous vahvistaa.

3 §  Seuran hallitus

Seuran toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Hallituksen kaikkien jäsenien tulee olla tutkijajäseniä. Vähintään kolmen heistä tulee olla muualta kuin Helsingistä ja sen lähiympäristöstä.

Puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita kahdeksi perättäiseksi kaudeksi. Hallituksen muut jäsenet valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi siten, että vuosittain kolme on erovuorossa. Samaa jäsentä ei voida valita useammaksi kuin kahdeksi perättäiseksi kaudeksi. Puheenjohtajaksi voidaan kuitenkin valita hallituksen jäsen, jonka toinen kolmivuotiskausi päättyy puheenjohtajakauden aikana. Jos hallituksen jäsenen paikka tulee avoimeksi kesken toimikauden, toimitetaan täytevaali ensi tilassa seuran kokouksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta hallituksen jäsentä on saapuvilla. Hallituksen kokouksessa on kullakin hallituksen jäsenellä yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta henkilövalinnoissa arpa.

Hallitus voi kokoontua myös käyttäen sähköisiä teknisiä apuvälineitä, joista se on kokouksessaan sopinut. Kokouksista on tehtävä pöytäkirja myös paperille, jonka SHS säilyttää arkistossaan.

Hallitus ottaa seuralle toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus valmistelee seuran kokouksissa käsiteltävät asiat, huolehtii seuran kokousten päätösten toteuttamisesta ja hoitaa tulo- ja menoarvion puitteissa seuran toimintaa ja taloutta, joista se on yhteisvastuullinen.

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajaa kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

4 §  Seuran hallinto ja toimihenkilöt

Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa ja edustaa seuraa.

Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtävät tämän estyneenä ollessa.

Toiminnanjohtaja huolehtii kokousten valmistelusta, päätösten toimeenpanosta ja seuran taloudesta sekä niistä tehtävistä, joista erikseen sovitaan. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan edustamaan seuraa erilaisissa tilaisuuksissa.

Käytännöllisten tehtävien hoitamiseen toiminnanjohtaja voi käyttää hallituksen hyväksymiä apulaisia, joiden palkkioista päättää hallitus tulo- ja menoarvion puitteissa.

5 §  Seuran julkaisutoiminta

Seura julkaisee tutkimuksia, aikakauslehtiä ja muita julkaisuja kustantajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hallitus päättää seuran julkaisutoiminnasta. Hallituksen tai sen asettaman julkaisuvaliokunnan tehtävänä on pyytää tieteelliset lausunnot julkaistaviksi tarjotuista käsikirjoituksista, päättää, mitkä käsikirjoitukset suositellaan julkaistaviksi, ja hoitaa yhteydet seuran kanssa yhteistoiminnassa oleviin julkaisijoihin. Seuran hallitus päättää yhdessä kustantajien kanssa jäsenille kuuluvista, julkaisujen hankkimiseen liittyvistä eduista.

6 §  Seuran asettamat toimikunnat ja edustukset

Seura voi asettaa toimikuntia ja työryhmiä hoitamaan erityistehtäviä sekä nimetä edustajiaan kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöelimiin.

Seuran kansainvälistä toimintaa koordinoi Historiatieteen kansallinen komitea, joka samalla toimii kansainvälisen historiatieteiden järjestön (Comité International des Sciences Historiques)  Suomen osastona.

7 §  Seuran tilit

Seuran tilinpäätös tehdään kalenterivuosittain ja hyväksytään seuran maaliskuun loppuun mennessä pidettävässä kevätkokouksessa. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

8 §  Seuran kokoukset

Seuran vuosikokous pidetään marraskuussa Henrik Gabriel Porthanin muistoksi (marraskuun 9. päivänä tai sen jälkeen)  ja kevätkokous helmi-maaliskuussa. Kokous voidaan järjestää myös sähköisiä viestimiä käyttäen joko kokonaan tai osittain. Kokouksista on tehtävä pöytäkirja myös paperille, jonka SHS säilyttää arkistossaan.

Kutsu seuran kokouksiin julkaistaan niissä pääkaupungissa ilmestyvissä sanomalehdissä, joista hallitus päättää, tai toimitetaan henkilökohtaisilla kutsukirjeillä tai sähköpostilla tai muuta jäsentiedotuksessa jo aiemmin käytössä ollutta sähköistä teknistä apuvälinettä käyttäen vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.

Seuran kokouksissa on kullakin tutkijajäsenellä yksi ääni.

Seuran vuosikokouksessa:
1. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina
4. Suoritetaan seuran myöntämien palkintojen jakaminen
5. Julkistetaan uudet tutkijajäsenet
6. Valitaan puheenjohtajan ollessa erovuorossa hänen tilalleen uusi puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
7. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten jäsenten tilalle
8. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä
9. Päätetään vuosi- ja muiden kannatusmaksujen suuruudesta seuraavana kalenterivuonna
10. Käsitellään seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma

Seuran kevätkokouksessa:
1. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina
4. Käsitellään edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilit, esitetään toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä seuran hallitukselle ja mahdollisille muille vastuuvelvollisille
5. Vahvistetaan hallituksen esityksestä toimikuntien kokoonpanot ja edustukset.
6. Valitaan tarvittaessa Historiatieteen kansallisen komitean puheenjohtaja.

9 § Lahjoitukset ja jälkisäädökset

Seuralla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä joko vapaasti käytettäväksi seuran yleiseen toimintaan tai lahjoittajan tahi jälkisäädöksen tekijän määräämiin seuran pyrkimyksiä edistäviin erikoistarkoituksiin.

10 § Sääntöjen muuttaminen

Muutokset näihin sääntöihin on tehtävä kahdessa vähintään kolmenkymmenen päivän väliajoin pidettävässä seuran kokouksessa ja muutokset on kummallakin kerralla hyväksyttävä vähintään 2/3 enemmistöllä läsnä olevien tutkijajäsenten äänistä.

11 §  Seuran purkaminen

Päätös seuran purkamisesta tehdään samassa järjestyksessä kuin päätös sääntöjen muuttamisesta.
Jos seura puretaan, luovutetaan sen varat, mahdollisten velkojen tultua suoritetuiksi, sille rekisteröidylle yhdistykselle tai oikeuskelpoiselle yhteisölle, jolle seura purkamispäätöksessään ne annettavaksi määrää ja jonka tulee tarkoitusperältään mahdollisimman läheisesti vastata seuran tarkoitusta.

Varojen vastaanottaja on velvollinen hoitamaan ja käyttämään tässä yhteydessä seuran hoidettavana olleita rahastoja niitä koskevien lahjoitus- ja jälkisäädösehtojen mukaisesti.

12 §

Seuraan ennen näiden sääntöjen hyväksymistä kutsutut ja liittyneet jäsenet säilyttävät saavuttamansa edut.

 

Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistamat säännöt joulukuu 2023.