Tekijä: shs

KUTSU – INBJUDAN – CALL FOR PAPERS

Viidennet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät järjestetään Oulussa 24.-26.10.2019. Päivien järjestäjinä ovat Oulun yliopiston historia-aineet (historia, tieteiden ja aatteiden historia) ja arkeologian oppiaine yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran kanssa.

Päivien ohjelmassa on kansainvälisten keynote -esitelmien lisäksi työryhmiä sekä vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Konferenssin pääpuhujavieraiksi tulevat professori Heiner Fangerau (Düsseldorfin yliopisto), professori Gunlög Fur (Linné -yliopisto) sekä professori Herman Paul (Leidenin yliopisto).

Keynote –esitelmöitsijät:

Heiner Fangerau on Düsseldorfin yliopiston lääketieteen historian, teorian ja etiikan professori. Hän on tutkinut 1800—1900 -lukujen lääketieteen historiaa ja etiikkaa ja erityisesti lääketieteellisen diagnostiikan historiaa sekä eettisiä kysymyksiä 2000-luvun lääketieteessä. Näiden lisäksi hän on kehittänyt lääketieteen historian verkostoanalyysia. Verkkosivut: http://www.uniklinik-duesseldorf.de/unternehmen/institute/institut-fuer-geschichte-theorie-und-ethik-der-medizin/team/fangerau/

Gunlög Fur työskentelee professorina Linné -yliopiston kulttuuritieteiden laitoksella ja on taiteen ja humanistisen tiedekunnan dekaani. Hän on erikoistunut rajojen problematiikkaan ja on tutkinut kulttuurien välisiä kohtaamisia, kolonialismia ja alkuperäiskansojen historiaa sekä sukupuolihistoriaa.  Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluu myös historian poliittinen käyttö.

Verkkosivut: https://lnu.se/en/staff/gunlog.fur/

Herman Paul on Leidenin yliopiston historiallisen teorian apulaisprofessori ja Groningenin yliopiston sekularisaatiotutkimuksen ylimääräinen professori. Hänen erikoisaloinaan ovat historian teoria, historiografia, aatehistoria ja uskontohistoria. Verkkosivut: https://www.universiteitleiden.nl/en/staffmembers/herman-paul#tab-1

Esitelmäpyynnöt

Järjestäjät toivovat (erityisesti) ehdotuksia työryhmiksi, joiden kesto on puolitoista tuntia (kolme esitelmää ja keskustelu mahdollisine kommentaattoreineen). Ehdotuksesta tulee käydä ilmi otsikko, lyhyt abstrakti ja osallistujat. Ehdottaja toimii ryhmän puheenjohtajana tai nimeää puheenjohtajan.

Konferenssi ottaa vastaan myös ehdotuksia yksittäisistä esitelmistä, joista järjestäjät muodostavat työryhmiä. Tällöinkin ehdotukseen tulee liittää lyhyt abstrakti.

Ehdotuksia voi tehdä niin suomen, ruotsin kuin englannin kielellä. Abstraktien sopiva pituus on noin tuhat merkkiä, ja niihin tulee merkitä esittäjän/esittäjien nimi ja yhteystiedot.

Työryhmä- ja esitelmäehdotukset lähetetään 18.1.2019 mennessä liitetiedostona (joko doc, docx- tai pdf-muodossa) osoitteeseen hitu2019@oulu.fi. Samasta osoitteesta voi myös kysellä lisätietoja. Tapahtuman nettisivut avataan syksyllä 2018.

Konferenssityöryhmä: professorit Tiina Kinnunen ja Petteri Pietikäinen, yliopistonlehtorit Markku Hokkanen ja Timo Ylimaunu sekä dosentti Sirpa Aalto.

Neljännet valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät järjestettiin syksyisen aurinkoisessa Turussa 19.–21.10.2017. Päivät kokosivatkin Turkuun noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta ja tarjosivat jälleen tärkeän kohtaamispaikan historioitsijoille tavata toisiaan ja kuulla ajankohtaisesta tutkimuksesta.

Historiantutkimuksen päiviä vietettiin torstaina ja perjantaina Turun yliopiston kampuksella ja lauantaina Åbo Akademin Arkenilla. Päivien kolme pääpuhujaa olivat professori Maria Tamboukou (University of East London), tutkija Nigel West (mm. Washingtonin Center for Intelligence and Security Studies -keskus) sekä professori Pelle Snickars (Uumajan yliopisto). Feministiseen historiantutkimukseen erikoistunut Tamboukou luennoi arkistojen teknologiasta, West vakoilun historiasta ja Snickars digitaalisesta historiantutkimuksesta.

Pääpuhujien lisäksi päivien ohjelma koostui vajaasta 90 työryhmästä, joissa käsiteltiin Suomessa tehtävää historiantutkimusta laidasta laitaan ja poikkitieteellisesti. Työryhmien aiheet vaihtelivat suomalaisesta globaaliin, yksilön paikasta kansalaisuuteen ja valtioiden uhridiskursseihin. Kiinnostusta ja kiitosta keräsi monipuolinen ohjelma, jossa oli edustettuina myös esimerkiksi queer-tutkimus ja oikeus- ja käsitehistoria. Erityisiä painopisteitä olivat digitaalinen historiantutkimus sekä tunteiden ja kokemusten historia. Tutkimuspäivillä nousi esiin myös historiantutkimuksen itsereflektiivisyys muun muassa tutkimusetiikkaa, historian opetusta, historian popularisointia ja toisaalta historiatietoisuuden ja sen merkitystä pohtivissa työryhmissä ja paneeleissa.

Historiantutkimuksen päivät tarjoavat joka toinen vuosi tärkeän foorumin Suomen historiaa tutkiville tai Suomessa tutkimusta tekeville historiantutkijoille tavata toisiaan, esitellä omaa tutkimusta ja kuulla muusta ajankohtaisesta tutkimuksesta. Päivät kokosivat Turkuun noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta: mukana oli tutkijoita myös Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Konferenssi keräsi kehuja kaiken kaikkiaan mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ohjelmastaan ja myös iltaohjelma ilahdutti monia. Historiallinen Turku tarjosikin Historiantutkimuksen päiville valtavan komeat puitteet: konferenssin vastaanotto järjestettiin Turun linnassa ja konferenssi-illallisella ravintola Koulun salit täyttyivät historiantutkijoista. Erityisen tärkeää oli nuorten ja kokeneempien tutkijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen: mukana oli väkeä opiskelijoista ja tohtorikoulutettavista emeritusprofessoreihin.

Syysauringon ja ruskan koristama Turku ja erityisesti jokiranta näyttivät parasta puoltaan ja hurmasivat monet konferenssivieraat. Innostus ja ilo historiantutkimusta kohtaan oli tarttuvaa koko tapahtuman ajan.

Seuraavan kerran Historiantutkimuksen päivät järjestetään Oulussa vuonna 2019.

Liisa Lalu
kirjoittaja oli Historiantutkimuksen päivien konferenssisihteeri

P.S. Päivien avajaiset ja Maria Tamboukoun sekä Nigel Westin key note -puheenvuorot ovat nähtävissä myös tallenteina – linkit löytyvät täältä.

Suomen Historiallinen Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus järjestävät Biografian rajat ja rajattomuus -konferenssin Helsingissä 12.−13.12.2017.

Pääpuhujat

• Prof. Mineke Bosch, University of Groningen: Rewriting Lives: experiments with biography
• Prof. Sigurđur Gylfi Magnússon, University of Iceland: Farmer Jón and His Cultural Existence: Biography, Ego-documents and Microhistory.
• Prof. Hanna Suutela, Tampereen yliopisto: Esiintyjien esittämä elämä? Havaintoja näyttelijöiden omaelämäkerroista ja biografioista.
• Prof. Eero Hyvönen, Helsinki Centre for Digital Humanities HELDIG: Biographies on the Semantic Web – Experiences  in Creating and Enriching People’s Life Stories Using Linked Data.

Konferenssin teema on elämäkerrallisten lähestymistapojen moninaisuus sekä historiallisen elämäkertatutkimuksen suhde lähitieteisiinsä.  Kuinka biografia voi hyötyä rajojen ylityksistä ja lähitieteidensä teorioista ja metodeista?  Voiko biografia toimia mikro- ja makrotason analyysiä yhdistävänä tutkijan työkaluna? Kuinka digitaaliset ihmistieteet ja laskennalliset menetelmät tukevat elämäkerrallista tutkimusta?

Ilmoittautuminen auki vielä 4.12.2017 saakka – ilmoittauminen ja ohjelma täällä.